Karkotus Siperiaan

 Juhlavuoden avaus 29.3.11 PES Siperiassa tilaisuus Kuva V. Määttä

Juhlavuoden avaus 29.3.11 PES Siperiassa tilaisuus Kuva V. Määttä

Rouva valtioneuvos
Kunnioitetut P.E. Svinhufvudin omaiset
Arvoisat vieraat
Mina damer och herrar

Tervetuloa presidentti Per Evind Svinhufvudin juhlavuoden familiääriin avaustilaisuuteen hänen muistosäätiönsä puolesta. Kuten kutsussa mainittiin, lähtökohtana on oikeustaistelijan ja hänen urhean puolisonsa paluu poliittisesta karkotuksesta Siperiasta Helsinkiin 29. maaliskuuta 1917. Professori Martti Häikiö kertoo tarkemmin tämän vaiheen taustasta ennen kuin kirkkoherra Heikki Svinhufvud esittää videonsa isoisänsä jalanjäljistä Uralin tuolla puolen.

Ehkä jota kuta hämmentää, että välissä esiintyy Hämäläis-Osakunnan vahvistettu kvartetti. Ukko-Pekkahan liitetään presidentinlinnan ohella ja ehkä ohitsekin Kotkaniemeen Etelä-Karjalassa. Sen kehittäminen on tunnetusti vastikään alkanut.

Kvartetti valittiin tarjouksia vertailemalla, mutta samalla olemme muistaneet sitä, että Pehr Evind Svinhufvud syntyi Hämeen sydämessä ja vietti siellä ensimmäiset lapsuusvuotensa. Svinhufvudit olivat omistaneet Sääksmäen Rapolaa viiden sukupolven ajan — tai enemmänkin, jos edetään äitien kautta eli niin sanottua naislinjaa.

Samanlainen reki, jota Ukko-Pekka käytti.

Siperia-tilaisuus 29.3.2011

Sääksmäellä alun perin Taalainmaalta lähtenyt aatelissuku suomalaistui. Svinhufvudit solmivat avioliittoja paikallisten säätyläisten kanssa niin, että Matti Kuusen kansallishenkisen tulkinnan mukaan peräti 90 prosenttia Ukko-Pekan tunnetuista esivanhemmista oli supisuomalaisia. Parin koivun takaa löytyy talonpoikaisia rusthollareitakin. Toivo Palmrothin ja Jalmari Finnen Häme-laulun sanat ”sua katson synnyinseutu” sopivat siten hyvin myös P.E. Svinhufvudiin.

Toki P.E. Svinhufvud oli taustaltaan varsin valtakunnallinen. Hän kävi koulunsa Helsingissä ja vaikutti täällä moneen otteeseen, mutta asui kolmessa vaiheessa myös Turussa. Perheen kesiä vietettiin niin Päijät-Hämeessä kuin Savossa ja nuori ylioppilas kirjoittautui Savokarjalaiseen Osakuntaan. Pohjanmaa jää vähän etäämmälle, mutta kaikkiaan Ukko-Pekka edusti taustaltaan koko Suomea. Lähes samaa voi sanoa Ellen-puolisosta.

Också i språkfrågan var Ukko-Pekka hela nationens man. Han talada och skrev bra de båda nationalspråkena och familjen var fullständigt tvåspråkig. Det är därför naturligt, att i september vi organiserar tillsammans med Svenska Litteratursällskapet ett seminarium om den aktuella språkfrågan.

Hyvät kuulijat – ärande åhöraren

Tohtori Maritta Pohlsin teos Ellen Svinhufvud – suomalainen säätyläisnainen maalta on juuri taitettu ja julkistetaan 16. toukokuuta. Kotkaniemessä avautuu kesällä erikoisnäyttely ja vuosi huipentuupääjuhlaan 15. joulukuuta. Vireillä on myös seminaari P.E. Svinhufvudista juristina.

Säätiön työ ei kuitenkaan pääty juhlavuoteen, vaan Kotkaniemen kehittäminen jatkuu, erikoistutkimuksia on vireillä ja itsenäistymisen juhlavuonna 2017 on tavoitteena julkaista Martti Häikiön kirjoittama uusi kokonaiselämäkerta P.E. Svinhufvudista. On myös ilahduttava kuulla, että Svinhufvud-suku järjestäytyy tämän tilaisuuden jälkeen. Pääsemme varmaan hyvään yhteistyöhön.

Tervetuloa aloittamaan juhlavuotta! Välkommen!

 AFRIKANT JA FILIGON ZAVADOVSKI

AFRIKANT JA FILIGON ZAVADOVSKI

kirjallisuuspalkinnot

P.E. Svinhufvudin muistosäätiö – P.E. Svinhufvuds minnesstiftelse

Lue lisää

kirjallisuuspalkinnot

Kirjapalkinnot

Svinhufvudin kirjapalkinto teokselle Saksalainen Suomi 1918

Lue lisää

Kotkaniemi-säätiö

pehr27.tif

 

Taideteokset ja muistomerkit

Svinhufvudin hautamuistomerkki pää